Mäykyillä on joka päivä leikkituokiot, välillä useampiakin. Ossikin intoutuu toisinaan mukaan.
Month: February 2015
Mansikkamökit
Ostin mäyräkoirille viime vuonna mansikkamökit, mutta ne ovat odottaneet käyttöönottoa. Hipan käyttöönottotestaus ei ole ihan rauhallisimmasta päästä, täytyy vahtia ettei mökki ole heti palasina.
Kesää odotellessa.
Uudet mökit!
Outi the normal dog ja Hippa the vähän epänormaalimpi…
Hippa tutkii, miten mökki toimii. Outi pohtii vieressä, minkä hullun kanssa se oikein asuu.
Hipan käyttöönottotarkastuksesta ei ihan noin vaan pääse läpi.
Oh, löysihän se lopulta perille, Outi huokaa.
Hei naapuri, mitä sinä riehut siellä?
Tuu leikkimään!!!
Huomaa Outin silmä!
Ossi tulee tarkistamaan tilanteen.
Valiovahvistuksia
Nämä vähemmän tärkeät paperihommat tuppaavat aina jäädä. Mutta nyt on vahvistettu kasa valionarvoja, viidelle koiralle kymmenen titteliä viimeiseltä kuudelta vuodelta! On siihen pätevä syykin, ei nimittäin ole ihan ilmaista puuhaa nykyään. Kaiholla muistelen niitä aikoja, kun vahvistukset sai ihan ilman eri maksua – jopa Venäjältä!!! Eikä nyt puhuta mistään ikuisuuksista, sillä Ossin ja Tuiren normi-valionarvojen vahvistuksista jokikinen on ihan ilmaiseksi saatu. En vaivaudu edes pohtimaan, mitä niiden varsinaisten valionarvojen hankinta on tullut maksamaan…
Sihteeri sai vihdoin hoidettua hommansa.
Tämä kuva on täysin lavastamaton, kamera sattui olemaan kädessäni diplomien kuvauksen jäljiltä ja siinä kolmikko yhtäkkiä istui nenäni edessä tuijottamassa minua.
Synttärijuhlintaa koirateemalla
Tämä viikonloppu on ollut yhtä juhlaa. Tässä vähän tunnelmakuvia kummityttöni synttärijuhlista, teemana tietty koirat! Googlen kuvahausta löytyy lisää loistavia ideoita.
Rekvisiitat kohdillaan.
Tuunattu puppy on hienompi kuin alkuperäinen!
Pahviluiden taakse oli kiinnitettynä sukulaku.
Tämä karkeakarvainen normaalikokoinen on nopealla vilkaisulla erehdyttävän aidon näköinen.
Halukkaat saivat askarrella mäyräkoira-avaimenperät.
Mäyräkoiran häntä saatiin hienosti paikoilleen.
Arvaatko sinä, montako koirankeksiä purkissa on?
Ruokakipot täynnä herkkuja.
Suklaamurot olisivat vielä aidomman näköisiä tarjottavia.
Viirit coctail-tikuissa sopivat erityisesti muffinssien koristeeksi.
Rekvisiitta-mäyräkoirat töissään.
Champion of Champions gaalassa
Parhaiden näyttelykoirien kutsukilpailu, Champion of Champions & Veteran of Veterans 2015 järjestettiin 21.2.2015 Vantaalla. Ossi on saanut kutsun gaalaan joka vuosi, kun se on näyttelyihin Suomessa osallistunut. Viimeinen kutsu tuli viime vuonna, vaikkei pappa edes ollut käynyt yhtään näyttelyä edeltävänä vuonna! Pistelasku alkaa aina edellisen vuoden marraskuusta ja Jyväskylän ja messarin BIS-sijoituksilla Ossi johti kisaa pitkälle kevääseen 😀 Tänä vuonna oli siis ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun postilaatikkoon ei kutsua tipahtunut. Sen siitä saa, kun ilmoittelee koiriansa vain maailmalle eikä ollenkaan kotimaahan. Hippa ei montaa pistettä kutsusta jäänyt, mutta ihan ei elokuun näyttelyturnee riittänyt. Ehkäpä tänä vuonna..?
Tänä vuonna ystäväni pyysi minua esittämään ihanaa Minniä gaalaan ja suostuin tietenkin. Minni on karkeakarvainen normaalikokoinen mäyräkoira, virallisesti Freckle-Face Minuet ja yhtä iloinen ja reipas esiintyjä kuin “pikkuserkkunsa” Ossi. Meillä oli siis superhauskaa sekä esiarvostelussa että lavalla 
Päivä alkaa esiarvostelulla, ensin veteraanien ja sitten valioiden. Kuva Jutta Kirkkala.
Näitä liikkeitä kelpaa esitellä. Kuva Jutta Kirkkala.
Ruokapöydät odottavat juhlijoita.
Gaalan logo on onnistunut 😉
Juhlat valmiina alkamaan.
Minni ja Tiina vuorossa. Parina afgaaninvinttikoira, kuten varjosta näkyy. Kuva Taia Kiiskilä.
Minnin häntä heilui koko ajan. Kuva Jutta Kirkkala.
Tyylikäs poistuminen lavalta. Kuva Jutta Kirkkala.
Alkuruoaksi halstrattua siikaa, savusiikamoussea ja siianmätiä sekä mummonkurkkua.
Pääruokana paistettua appelsiiniankkaa, haudutettua häränfilettä, madeirakastiketta ja perunapaistosta.
Kaverini jo tietävät, että multa on turha kysellä tuloksia 😀
Illan laseja.
Jälkiruokana espressobavaroise ja tyrnikastiketta.
Näillä helyillä kelpasi juhlia. Ovat minun tekemiä
Valiogaalan ruusukkeet ovat aina taattua laatua, siinä se tyylikäs mäyräkoira keskellä tanssahtelee!
Onneksi Taia lainasi tätä toistakin mäyräkoiraa meille koirattomille, ettei tarvinnut ihan tyhjin käsin olla.
Kiitos hauskasta illasta kaikille!
Outi untenmailla
Outin söpöilyt tältä illalta.
Tällä kertaa ei ollut vaikea arvata, missä Outi luuraa.
Siellä se on.
Neiti närkästynyt, aina minun uniani häiritään.
Ossin lempisänky on nykyään työhuoneessa. Ehkä se on lämpimin huone talossa, kun tietokoneet ovat koko ajan päällä?
Dairinin mielipiteet suomalaisesta ruoasta
Jos on Hippa vähän nirso ja muihin mäykkyihini verrattuna raivostuttavan hidas syömään, niin kyllä Dairin the Akita oli ihan omaa luokkaansa. Daikku muutti Suomeen 6-vuotiaana Japanista ja sen mielestä suomalainen ruoka oli melko karseaa. Useimmiten se otti tarjotut herkut vastaan – vain sylkeäkseen ne järkyttyneenä jalkoihini. On suorastaan hämmästyttävää, miten niin iso koira pystyi valikoimaan kupistaan parin millin paloista vain maistuvimmat. Kerran Dairin kävi koiranäyttelyssä tutustumassa koiranruokien tarjontaan ja aiheutti myyjille harmaita hiuksia. Se sylki kaikki tarjoomukset lattialle. Paitsi yhdet, sille kelpasi royal caninin saksanpaimenkoiraruoka! Myyjä oli niin otettu, että Dairin sai kojulta mukaansa ilmaisen ruokasäkin
Dairin maistoi puutikkua, ei ollut hyvää.
Tuire ei tykkää krokotiilistä
Ostin koirille joululahjaksi ison pussin Racinelin Denticks krokotiilejä, kun ne on niin hauskan näköisiä. Hetken kyllä ihmettelin, kun pussin kyljessä mainostettiin tuotteen vegaanisuutta. Öööh, mun koirat on aikalailla lihansyöjiä? Tai sekasyöjä olisi varmaan oikeampi termi, mutta ei ne ainakaan vegaaneja ole. Ei siis ihme, ettei krokot oikein maistuneet. Isoin ongelma niissä ei ehkä ole mauttomuus vaan kaikkia koiriani selvästi ärsyttää niiden pienuus, kyllä luun toisesta päästä pitää pystyä pitämään tassulla kiinni. Mitä hampaidenhoitoon tulee, niin parhaaksi hammaskivenestäjäksi olen havainnut rustot. Ei nekään mäykkyjen hammaskiven muodostumista estä, mutta se irtoaa paljon helpommin.
Tuire ilmaisee mielipiteensä.
Kyllä krokokin lopulta mahaan asti meni.
Koirien lempiherkut
Koirieni lempiherkkuja ovat kaikki kuivatut eläinten osat, yksi suosikeista on härkäpuikot. Paitsi Hipan mielestä sisus on liian sitkeä, Hipan puolesta Outi voi syödä sen.
Hippa melkein malttoi odottaa kiltisti.
Vanhat kokoelmat saa odottaa, jos on parempia herkkuja tarjolla.
En ole vielä keksinyt logiikkaa, koska luita voi syödä. Niitä lojuu joka paikassa ja aina silloin tällöin koirat innostuvat niitä popsimaan. Kaikki haluavat tietysti aina syödä samaa luuta, vaikka vieressä olisi tismalleen samanlainen iskemätön luu.
Vaihtokauppoja tehdään ahkeraan, Outi vei äskeisen kuvan luun ja Hippa sai Outin luun.
Hyvää huomenta
Aamut ovat aina hyviä, kun huomenia toivottaa iloinen Hippa. Koskaan neiti ei herätä ennen herätyskelloa, mutta heti kun se huomaa minun heränneen, se riemastuu, joka ikinen aamu, aamusta toiseen. Häntä heiluu hurjasti ja uusimmat lelut pitää esitellä.
