Hippa löysi pitkästä aikaa roadkill-rottansa ja sitä kelpasi esitellä. Meillä on tiikeri-roadkillvinku myös, mutta en ole nähnyt sitä aikoihin. Koirilla on lelukori olohuoneessa, toinen on jemmassa koiraportin takana vierashuoneessa. Korien sisältöä vaihdellaan säännöllisesti, “uudet” lelut sieltä toisesta kelpaa aina.
Meillä oli kunnon markkinapäivä tänään, linnalta jatkoimme matkaa Wetterhoffin Sässynämarkkinoille. Käsityötarvikkeita olisi ollut tarjolla edullisesti, mutta varastoni pursuavat jo nyt yli. Café Hoffin blini- ja pannarimainos osui silmiin ja herkuttelemaanhan me päädyttiin.
Savulohi-blini, todella hyvää. Café Hoffissa on ilmeisesti aina lauantaisin tarjolla blinejä ja amerikkalaisia pannareita, täytyy tulla toisenkin kerran herkuttelemaan.
Amerikkalainen pannari mansikkahillolla ja kermavaahdolla.
Korttien talon penkojaisista ostin magneettisen kirjanmerkin ja hauskan magneetin, se sopinee hyvin miesvaltaiselle alalleni 😉 Nauhoilla koristellaan tulevat kranssit.
Päivän kolmas kohde oli Syöpäyhdistyksen pääsiäismyyjäiset. Tuin toimintaa ostamalla herkullisia lusikkaleipiä ja mokkaruutuja.
Linnan pääsiäismarkkinoilta hankittu kranssi on jo ovessa. Edellisen itse tekemäni hetin pari viikkoa sitten roskiin, kökkö talvisää homehdutti sen… Eikä linnut yhtään auttaneet, olivat jo nokkineet puolet koristeista.
Hämeen linnassa on muutama näyttely, perusnäyttelyssä esitellään Hämeen alueen argeologisia löytöjä ja vaihtuvassa näyttelyssä oli tällä kertaa valokeilassa Jean Sibelius. Tämä oli iloinen yllätys, sillä en lainkaan ollut etukäteen tutustunut asiaan.
Näyttely “Janne – Kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa” on esillä linnassa 20.3.2015-20.3.2016.
Linnan perusnäyttely on Terra Tavestorum, joka kertoo Hämeen esihistoriasta. Näyttelyn aineisto perustuu yli sadan vuoden aikana Hämeessä tehtyihin arkeologisiin tutkimuksiin ja arvokkaisiin muinaislöytöihin.
Linnan pienoismalli.
Lapsia ei ole unohdettu. Pääsiäismarkkinoilla oli myös askartelua, mutta kun muut askartelijat olivat noin 25-30 vuotta nuorempia, niin en sitten osallistunut 😉
Hämeenlinnan tunnetuin maamerkki on tietysti Hämeen linna. Linnassa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia ja niiden aikaan linnassa on ilmaisia yleisöopastuksia ja myös alueen museoihin on vapaa sisäänpääsy. Kävin viime vuonna pari kertaa erilaisilla teemaopastuksilla, joten tänään jätimme opastuksen väliin. Pääsiäismarkkinoilla oli myynnissä käsityöläisten töitä ja leipomuksia ja herkkuja.
Valitettavasti sää oli vähintäänkin karmea, vesisadetta, tuulta ja +4 C lämmintä. Harmaa sää ei tee oikeutta linnalle, mutta on nämä sentään parempia kuin jokin aika sitten iltalenkillä ottamani kuvat. Kännykkäkuvat olivat niin pimeitä, että niissä ei näy koko linnaa!
Linnaa ympäröi vallihauta.
Linnan osoite navigaattoreita varten 😉
Muutama koju oli linnan pihalla, mutta suurin osa oli sisällä. Ihastelin upeita risutöitä, mutta en sittenkään hankkinut eläintarhaani uutta kettua tai pöllöä, kaksi mäyräkoiraa ja kaksi pandaa saa riittää toistaiseksi.
Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön.
1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö.
Kirjaimellisesti nyt on Outi peitossa, vaan tällä kertaa ei peiton alla piilossa vaan jumissa peitossaan. Se teki peittoon taannoin kaksi reikää ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että se jäi reikiinsä jumiin. Outi aika usein viipeltää peitto päässään, mutta nyt hoksasin, että jotain outoa tässä on…
Hetkinen, miksi sillä on peitto mukana matkassa?
En mä tiedä, miten tässä näin kävi, Outi tuumaa.
Kimmo the Shiba 12-v on Hipan ja Outin idoli. Kimmo oli meillä pari viikkoa sitten hoidossa ja voi sitä riemua, kun sai pusutella Kimmoa koko päivän. Kimmo ei ollut ihan yhtä innoissaan, mutta se suhtautuu tyynesti tyttöjen touhuihin.
Outin lempinimi ei suotta ole Ouska Sukkasuu. Outi rakastaa sukkien kantelua, joskus se varastaa niitä jopa pyykkinarulta… Mutta ei se niille mitään tee, kantelee ylpeänä ympäriinsä ja jättää mihin sattuu, siksi meiltä löytyy sukkia milloin mistäkin.
Katso miten hieno villasukka minulla on!
Sen kanssa on kiva möyriä.
Ounou, Hippa hyökkää ylälaidasta. Sukka äkkiä mukaan ja menoksi!
Viime aikoina ei ole oikein ollut inspiraatiota käsitöihin. Muutamat villasukat olen saanut aikaiseksi ja vähän lahjuksia maailmalle.
Virkatut hyvänmielen mäykyt.
Korttien kuvaus pimeässä ilman salamaa on vaikeaa, mutta kai näistä jonkun käsityksen saa.
Onni on oma siivouspartio, etenkin jos päättää heittää tomaattimurskat pitkin lattioita.
Lahden KV-näyttelyssä karkkarimäykkyjä arvosteli kasvattaja-tuomari Portugalista, Pedro Sanchez Delerue. Kääpiöitä oli 18 ja meiltä mukana Erik. Erik esiintyi ensi kertaa valioluokassa ja tuloksena hienosti PU-2 sekä CACIB! Normeja oli 41 ja sain ilon esittää veteraaneissa Pipsan, virallisemmin Tiny Trotter’s Relight My Fire. Pipsa esiintyi upean iloisesti ja tuloksena 21 nartun joukosta PN-2 ja ROP-veteraani. Päivän kruunasi BIS-veteraanikilpailu, jossa Pipsa pääsi 8 parhaan joukkoon! Onnea Tiina, Topi ja Taia!
