Month: March 2015
Liettuan matkakuvia
Koiranäyttelyreissuilla en yleensä ehdi juuri kuvia ottaa, mutta tässä muutama. Yleisimmin kuviin päätyvät ruoat, mutta joskus ruoan tullessa nenän eteen on jo niin nälkä, ettei aina ruokiakaan ehdi kuvailla.
Tallink oli uudistanut ruokavalikoimaansa, kanafileet oli ihan ok.
Pienet munakkaat on mun suosikkeja hotelliaamiaisilla.
Hotelliaamisella näkymä merelle oli hieno, mutta valitettavasti ei ehditty siitä pitkään nauttia.
Näyttelypäivätkin aloitettiin tietty aamiaisella. Tällä kertaa pöytä ei ollut kovin kauniisti katettu, mutta ruoka sitäkin herkullisempaa. Pussissa on paloiteltuja ananaksen ja vesimelonin paloja ja tuo yksi on tiramisukakku.
Näyttelyaamu Litexpossa alkamaisillaan. Tultiin paikalle lähempänä kymmentä ja hallit olivat vielä näin tyhjiä.
Meillä oli molempina päivinä huippupaikka näyttelyssä, omaa vesipistettä myöten!
Litexpon ruokatarjontaa.
Näyttelyn ravintolan salaatti.
Kahviautolta sai hakea kupposen.
Royal Caninin osastolla oli hauskat säkkituolit.
Jos ei mennyt tarpeeksi hyvin, niin lohdutuspalkinnot pystyi ostamaan rahalla.
Pizzaa ravintolasta.
Ja lämmintä lohisalaattia.
Jälkkärinä pannacottaa mansikoilla.
Ja marjapiirakka jäätelöllä.
Jos naistenpäivä oli unohtunut, niin ei hätää, tulppaanit sai ostettua vielä näyttelyssäkin.
Mäykkyerkkarin bis vakavana.
Hippa ja Erik vähemmän vakavina, pusuja satelee.
Malttoihan ne hetkeksi poseeraamaan.
Matka kohti kotia alkanut.
Ossi kysyy, mitä tuliaisia hän sai. Jos autoon vaan mahtuu, niin peitto on ihan ehdoton!
Kotiin jääville koiranhoitajille pitää tietty viedä tuliaisia. Tällä kertaa juomahyllystä tarttui mukaan vitamiini- ja lammasjuomia. Valintaperusteet ovat puhtaasti ulkonäölliset.
Ruokapuoli kootaan yleensä mauste/kuiva/karkkiosastolta. Suklaat on varmin valinta, mutta kesäkuumalla niitä ei voi ostaa autoon sulamaan.
Paras koiranhoitopalkka ikinä! Nämä oli siis minulle, ei Vesalle 
Kiitos Taia!
Liettuan INT 8.3.2015
Kolmen päivän näyttelyputki päätettiin sunnuntain inttiin, tuomarina Olga Kisljakova Valko-Venäjältä. Ei voi valittaa sunnuntainkaan tuloksista Robin ei ihan onnistunut hattutempussa, mutta hienosti ROP-juniori jälleen ja “PU-2”. Erik SERT ja CACIB. Vera AVO ERI3. Hippa SERT ja CACIB. Ossin Liettuan tyttärentyttärelle jälleen VACA ja kun Hippa on jo intti, niin CACIB siirtyy. Ja Olli ROP-veteraani! Roppikehässä kisaamassa olivat siis lopulta Erik, Olli ja Hippa! Ihanainen Olli vei pisimmän korren ja Hipsulle VSP. Normeissa Meri jälleen ROP ja ROP-vet ja ZsaZsa VSP-jun. Ryhmäkilpailusta Merille tänäänkin RYP-2.
Sunnuntaina meillä oli jo hetki luppoaikaakin ja ehdimme kuvata ihania mäyriämme. Kehäkuvista suurimman osan on ottanut Marjukka Alhava, kiitos hänelle!
Tiina ja mäykkyperhe. Vasemmalta Robin, Vera, ZsaZsa, Erik, Meri ja Hippa.
Olli voitti ROPin, taidettiin Janin kanssa olla iloisempia kuin Vaida.
Sunnuntain parhaat karkkarikääpiöt, Erikille ja Hipalle CACIBit, Ollille ROP.
ZsaZsa roppikehässä.
Hippa-neiti 3v.
Meri on jo 9v, mutta häntä vaan heiluu, kun elämä on niin ihanaa!
Pikkumies Robin.
Sain kunnian esittää Ollin molempina päivinä ryhmäkilpailuissa. Olli on ihana! Melkein Ossin reinkarnaatio.
Ollilla on vankat kannustusjoukot sekä Liettuassa että Suomessa. Keskellä ystävämme Vaida, Ollin emäntä.
Liettuanvoittaja 7.3.2015
Lauantaina jatkettiin Liettuanvoittajassa, tuomarina Vitor Veiga Portugalista. Robin joutui kehään ihan ensimmäisenä koirana koko päivänä, mutta hienostihan se lopulta meni ja pikkukaveri veti tokasta näyttelystään tokan ropin! Lisähöysteinä ROP-junnu, LTJV-15 ja Liettuan juniorimuotovalio!
Karkkarit olivat puolestaan päivän viimeisinä. Erik oli ekana rodussaan, käyttöluokan voitto, serti ja hetkeä myöhemmin myös CACIB!!! Sen mukana myös LTV-15 ja Liettuan muotovalio. Ossin Liettuassa asuva poika Olli on jo lähes 9-vuotias. Ollille veteraanititteli ja ROP-vet. Paras uros -kisan voitti Erik. Veralle jälleen erinomainen ja kolmas sija avoimessa. Hipalle valioluokan serti. VACAn sai Ossin liettualainen tyttärentytär. ROP-kehässä Erik päätti kieltäytyä kävelemästä ja joutui tyytymään VSP:hen tuomarin valittelujen kera. Minkäs teet, tää kaveri on vähän itsepäisempi tapaus. Normit olivat lähes perjantain toisinto, paitsi iloksemme vsp:t vaihtuivat roppeihin. ZsaZsa ROP-juniori ja Meri ROP ja ROP-vet. Isosta kehästä Meri sai vielä RYP-2-sijan.
Molemmat tittelit Suomeen!
Meri ROP & RYP-2.
Lauantain saalis. Tuo hienoin on VSP-ruusuke. En kerro mielipidettäni ROP-pytystä.
Liettuan mäykkyerkkari 6.3.2015
Liettuan mäyräkoirakerho järjesti perjantaina ennen Vilnan kansainvälisiä näyttelyitä mäyräkoirien erikoisnäyttelyn. Yleensä matkaamme vain parin koiran kanssa, mutta tällä kertaa päätimme ottaa mukaan sixpäkin. Tiedossa ei siis ollut lainkaan lomailua vaan pelkkää koiranhoitoa 😉
Mäykkyerkkarin tuomariksi oli kutsuttu puolalainen Adam Ostrowski. Ensimmäisenä kehään pääsi Robin, juuri 9 kuukautta täyttänyt pitkäkarvakääpiö. Ropsu yllätti kaikki ja nappasi ekassa virallisessa näyttelyssään vaatimattomasti ekan roppinsa! Lisätitteleinä myös ROP-juniori, liettuan junnuserti ja KlubJV-15-titteli.
Sitten esiintyivät karkkarikääpiöt, joita oli kymmenkunta. Erik voitti käyttöluokan ja sai luokkavoittosertin. Vera oli avoimen kolmas erinomaisella. Hipalle valioluokan voitto kera sertin. Normeissa matkassamme ollut ZsaZsa (Zsazsa Gabor Della Val Vezzeno, om. Taia Kiiskilä) voitti samasta kennelistä kotoisin olleen sukulaistytön ja sai junnusertin ja klubitittelin. Janin Meri oli paras norminarttu, VSP ja ROP-veteraani. ROP ja ROP-junnutittelit menivät hienolle puolalaiskoiralle, joka olikin lopulta koko näyttelyn BIS. Isoista kehistä Meri kävi pokkaamassa BIS-veteraanien ykkössijan.
Baltiassa päivä alkaa perinteisesti nakkien kuorimisella. En tiedä, minkä hemmetin muovikääreen aina niihin laittavat. Liettualaisesta marketista ei valitettavasti löytynyt lihapallideja.
Tavoitetta päivälle.
Robinin eka roppipysti.
Erik tarkasteltavana. Tämän jälkeen ei kuvia ehtinytkään enää ottaa, kun molemmat handlerit olivat töissään.
BIS-mäyräkoirat. Ekaksi tulleella oli minunkin mielestä parempi väritys, mutta kisa oli tosi tiukka.
Päivän saalis.
Maailman pehmein mäykkypeitto
Isäni toi minulle viime vuonna Kiinan matkaltaan tuliaisiksi mäyräkoirapeiton. Se on pehmein ikinä kokeilemani peitto, jotain teddyfleecen tapaista, mutta paljon pehmoisempaa. Se on minun eikä koirien, mutta jos se joskus unohtuu sohvalle, vallataan se nopeasti. Jos satutte näkemään jossain nettikaupassa tällaisen, niin suosittelen ehdottomasti. Ainoa vika mun peitossa on, että se on liian pieni.
Outi matkalla mäykkypeittoon.
Peitto Tiinan jalkojen päällä, Hippa peiton päällä.
Outin perinteiset
Outi täyttää kohta viisi vuotta, ja silti saan siitä yhä uudenlaisia nukkumakuvia. Hmm. Näistä tulee aina yhtä hyvälle tuulelle, se on sellainen hilpeyttä herättävä söpöläis-mäykky.
Kutsuiko joku minua?
Nenä vasemmassa yläkulmassa, peppu oikeassa alakulmassa.
Söpöt koivet.
Hippa pitää huolta
Mun mäyräkoirat on ihan mahdottomia pusukoneita. Yksi Ossin lempinimistä joskus nuorempana oli Lipari, onneksi se ei nykyään ihan yhtä innolla pusuttele, herran henki kun ei ole enää ihan freeseimpiä. Mutta tää nuorisojaosto, pusuja satelee, jos naamasi menet vahingossa tunkemaan liian lähelle. Tai edes kohtuu lähelle, ne osaa kyllä hypätä, pidä varasi!
Hippa vähän hoitaa Outin korvaa.
Tyttöjen riehunnat
Hyvä puoli tässä 2 nuorta ja 2 vanhaa asetelmassa on se, että dementoituneet viihtyvät keskenään ja nuorisojaosto keskenään – kaikilla on siis seuraa! Ei noista vanhuksista ole nuorisolle ystäviksi, mitä nyt Ossi joskus hetken vaivautuu niiden kanssa leikkimään. Tuire ei ole enää pariin vuoteen juuri leikkinyt. Joululahjansa avasi, kun olin ostanut sille röhköpossun, mutta ei se silläkään montaa sekuntia leikkinyt. Onneksi Hipalle kelpasi. Ja onneksi possusta lähti röhkinää eikä vinkunaa.
Kuvissa vauhdissa Outi ja Hippa.
Käsittämätön kaaos
Keittiön sängyt kuuluvat kuvassa pöydän taakse. Aamulla sängyt on vierekkäin paikoillaan ja peitot kauniisti viikattuina niiden päällä. Toisinaan työpäivän jälkeen näyttää tältä.
Mikä sänky, missä, ei me oo mitään nähty.
Joskus ne saa kiinni itseteossa.