Robin kävi harjoittelemassa match showssa kehäkäyttäytymistä ja aika hienostihan se jo sujuikin. Lopputuloksissa Ropsu oli pienten punaisen ykkönen ja BIS-3 ja seuraneitinä viihtynyt Outi pienten sinisten kolmas. Eiköhän Ropsu nähdä kesällä Suomessakin jossakin näyttelyssä.
Seuraava projektini on maton tekeminen. Yhden mäyräkoiramaton olen jo virkannut, seuraavan taidan tehdä suikaleista solmien. Tässä muutamia ohjeita muistiin:
Ja bonuksena vielä kauppakassin ompeluohje!
Ostin talven alennusmyynneistä kahdet kengät. Toisista olen haaveillut jo pari talvea, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Kun en eräänä lauantaina voinut kävellä lenkillä askeltakaan, vaan pikemminkin luistelin koko matkan, tartuin tuumasta toimeen ja sunnuntaina minulla oli nastakengät! Siinäpä maailman paras keksintö jääkeleille, en voi ymmärtää miten olen selvinnyt yli 20 vuotta koiranomistajana ilman moisia!
Toinen kenkähankintani liittyi siihen, kun syksyllä jouduin heittämään hyvin palvelleet lipokkaat roskiin, kun menivät mätänemään… Noh, olivathan ne käytössä noin 15 vuotta ja vaihtelevasti sisällä tai ulkona kuistilla, että en ehkä voi enää valittaa valmistajalle. Tammikuun pakkasiin asti selvisin hyvin kolmen euron crocsinkopioillani, mutta ne kävivät hieman kylmiksi. Parasta niissä on se, etteivät ne kovin helposti homehdu. Ja sitten bongasin superalesta tällaiset karvacrocsit! Hieman pelkään, että onnistun vielä homehduttamaan lämmikkeet, mutta onneksi ne voi poistaa ja ehkä voin jopa ommella uudet. Nämäkin ovat aivan loistavat popot, kaikkiin kuistihommiin, ei tietenkään lenkkeilyyn, siihen tarvitaan ne nastakengät.
Pitäisiköhän minun tehdä oma kategoria Outin nukkumakuville? Ne ovat niin ihania hyvän mielen kuvia.
Käsityömotivaatio on taas ollut kohdillaan viime päivinä ja tavoistani poiketen tein KOLME samanlaista pupua. Ohjeessa sanottiin, että teoriassa voit kyllä kiinnittää osat yhdellä kerralla, MUTTA sitä ei missään nimessä suositeltu ja selityksiäkin oli useita. Kuka nyt jotain käsinompelua jaksaisi, eikun osat yhteen ja sur-rur. Ompelu vielä sujui jotenkuten, mutta kun pupu olisi pitänyt kääntää oikein päin, meinasi insinöörin taidot loppua. Vaan kääntyihän tuo lopulta! Kaksi seuraavaa päätin ommella eri taktiikalla ja ne kokoontuivat hieman helpommin.
Puputrio.
Synttärilahja kymmenvuotiaalle, mutta olisi kyllä kelvannut minullekin 😉 Kynät ja kumit on Suomalaisesta kirjakaupasta, tarrat maailmalta.
Shibakyniä ja teroitin, mutta ranskis-kumi on kyllä hienoin!
Ostaessani viime kesänä Saksasta mäyräkoirasängyt sain kaupanpäälle pienet pehmeät palluralelut. Ne näyttivät aika köyhiltä, mutta yllättäen sekä Hippa että Outi tykkäsivät niistä kovin. Perjantain pimeän kaupan illassa bongasimme kangaskaupan palalaarista ihania pehmoisia kankaita ja eikun ompelukone surisemaan!
Ihanan pehmoisia kankaita, juuri oikeanlaisia lelupallukoihin.
Joko se pian valmistuu, kysyy Hippa.
Ensimmäinen jo valmiina, seuraavaa odotetaan.
Kolme uutta lelua!
Pikkuinen mäyräkoiraneiti Ingrid Bergman on muuttanut Suomeen Erik-enonsa luokse. Innolla odotamme, millainen kaunotar hänestä kasvaa!
Ingrid, Erik ja Hippa.
Ossilla oli muutama oma lelu, jotka olivat kaapin päällä turvassa nuorisojaostolta. Niillä Ossi leikki joka päivä muutaman minuutin, ja sitten lelut laitettiin taas turvaan. Siilit olivat Ossin ehdottomia lemppareita, pinkki mäykky on Ossin 15-vuotissynttärilahja ystäviltään ja maaoravan ostin joskus Saksasta koiranäyttelystä. Pesin lelut pesukoneessa kuudessakympissä. Koiranlelut selvisivät koitoksesta ongelmitta, mutta lasten siililelu meni aika myttyisäksi.
Ossin omat lelut.
Pääsivät pesun jälkeen nuorisojaoston leikitettäviksi.
Oli taas aika koirien lelukopan siivouksen. Se pitäisi tehdä salaa, koska muuten koirat tulevat hakemaan kaikki roskiin menossa olevat lelunsa ja roudaavat ne turvaan. Koirani käsittelevät leluja kohtuu nätisti ja vaikka silmiä irrotellaan ja vanuja revitään, säilyvät lelut kuitenkin leikittävässä kunnossa vuosia. Välillä niitä pestään koneessa ja jossain vaiheessa kulahtaneimmat päätyvät poistoon.
Tuhotut lelut voi jakaa pääsääntöisesti kahteen kategoriaan: suolestetut ja aivovaurioituneet.
Suolestettujen lelujen joukko. Täytteet puuttuu, mutta muutenhan nämä ovat ihan hyvässä kunnossa; korvat, silmät, jalat kaikki tallessa!
Aivovaurioituneille on tehty taidokas aivojen poisto. Täytteet on kuitenkin pääosin vielä tallessa.
Ja sitten on se porukka, jolle kävi huonommin. Alaruumiitonta majavaa ei voinut hävittää, se on rujosta ulkomuodostaan huolimatta edelleen yksi koirien lempileluista.
Toiselta puolelta mäyräkoira näyttää melkein ehjältä, toiselta puolelta paljastuu karu totuus. Kirurginen korvanpoisto ei ihan onnistunut, meni puoli päätä samalla.
Outi pelasti siilin.
Ouska sanoo, että tämä on mun.
Nii-ih!